-

-
Art by Alberto Moravia

lauantai 6. toukokuuta 2017

Virkanaisten hyysäys

Katselin äsken MOT-ohjelman, missä tarkastettiin suomalaisen lastensuojelujärjestelmän toimivuutta vuonna 2012 lapsen biologisen isän toimesta lapsen sijoituksen aikana tapahtuneen kidutuksen ja lapsenmurhan jälkeen.

MOT tarkasteli yhteensä kolmea lasta, jotka revittiin lastensuojelun toimesta pitkäaikaisista ja ongelmattomista sijoitusperheistään lapsen biologisen isän huoltoon hallitsemattomasti ja hyvin nopealla aikataululla. Lasten isät olivat ongelmaisia, päihdeongelmaisia, yksi ei edes tiennyt olevansa isä, toinen ei alunperin halunnut syntymässä olevaa lasta.

Ei niin yllättävää, mutta lasten äideille ei annettu ohjelman käsikirjoituksessa osaa - ehkäpä siksi, että äidit eivät näytelleet mitään osaa lastensuojelun toimissa. Lapset oli revitty sijaisperheistä äitien yli suoraan lasten biologisille isille, joita nämä lapset eivät kaikissa tapauksissa olleet edes tavanneet ennen.

Tämä oli poliittisesti korrektin Ylen tutkimuksen lopputulos vuonna 2017 - viisi vuotta koko Suomen järkyttäneen Erikan tapauksen jälkeen.

Silti jokainen lastensuojelusta vuosien varrella kriittisesti ilman tietyn värisiä laseja ja ennakkoluulottomasti kirjoittanut tietää, että tämän 'tutkimuksen' tulos ei ole mikään uusi.

Nyt se on ehkä vain ainoastaan luvallisempaa sanoa ääneen. Tämän tutkimuksen tulos on ollut monelle ihan ilmiselvä jopa vuosikymmenten ajan.

Lastensuojelu suosiessaan ihan epäpäteviä biologisia vanhempia vain näiden vanhemmuusarvon vuoksi, suosii todellisuudessa vain isiä. Tästä voisi päätellä, että lastensuojelu on keksinyt niin sanotun biologisen isän doktriinin. Olen itse kymmenen vuoden ajan vastaanottanut satoja epätoivoisia yhteydenottoja biologisilta äideiltä, jotka on ohitettu vanhemmuudessa. Pahoinpitelevät, päihdeongelmaiset ja rikolliset isät saavat lastensuojelun tuen yrittäessään kasvaa vanhemmuuteen ohi ongelmattoman äidin, jolta lapsi on revitty isälle suunnattuun opetuskäyttöön. Opetusvälineenä käytetään elävää lasta ja opettajina lastensuojelua. Jos oppi meneekin pieleen, syntyy uusi surullinen legenda erikasta. Silti Yle on nyt jäljillä. Vielä viisi vuotta sitten yksikään virallinen taho ei osannut nähdä ongelman ytimeen.

Mistä johtuu lastensuojelun naisviha ja äitiviha? Siinä olisi tutkimista seuraavalle vuosikymmenelle.

Lastensuojelun opetustoiminta ja siitä heille seuraava varmasti lutuinen olo muistuttaa aikuisten turvapaikanhakijamiesten hyysäämistä suomalaisten virkanaisten taholta. Kummassakin tapauksessa vähän vanhempi ja parhaat miehensaantipäivänsä jo ohittanut, kaiken siveyden, ahkeruuden ja kieltäymyksen irvikuva ja tällaista kulissia ylläpitävä kunnan tai muiden yhdistysten ja järjestöjen palveluksessa oleva täti haluaa kuitenkin miehiä. Reppanoita ja renttuja miehiä hyysäämällä he täyttävät jonkinlaista elämänsä tyhjää kohtaa.

Kyllä naisvaltaisia suojatyöpaikkoja ja byrokratiaa pitäisi alkaa purkamaan. Nämä naiset tuottavat Suomeen viljaerikoita ja raiskattuja, pahoinpideltyjä ja poltettuja naisia ja tyttölapsia. Ja suunnattoman määrän muuta pahoinvointia välillisesti ja välittömästi nyt ja kymmenien vuosien tähtäimellä eteenpäin harkitsemattomilla toimillaan ja päätöksillään esimerkiksi lain kirjainta täyttämättömiä huostaanottoja allekirjoitettaessa, perheitä särjettäessä, lapsia syrjäytettäessä, ja väkivaltaisia, omissa kotimaissaan poliisintappajakapinallissotilaita hyysätessään ja tarjotessaan heitä suomalaisten tyttölasten naapurustoon asumaan ja väijymään.

Entä mitähän tämä kaikki tulee yhteensä maksamaan, välillisesti ja välittömästi? Summa nousee varmasti miljardeihin euroihin, koska pelkästään naisiin suunnatun väkivallan osuus on ollut Suomessa erään Amnestyn tuottaman tilaston mukaan 2010-lukua ennen 90 miljoonaa euroa vuosittain. Miettikää itse.