-

-
Art by Alberto Moravia

maanantai 19. syyskuuta 2016

Miksi seksityö kannattaa aina - naisen näkökulma

Sain monta kertaa erotiikkataiteilijan urani aikana kuulla, miten elämä seksityön tekemisen jälkeen tulee olemaan kurjaa, ja että kuinka miehet sen jälkeen näyttäytyvät eri valossa. Nämä kommentit esitettiin siitä näkökulmasta, että miesten näkeminen kurjassa valossa oli seksityön vika, ja näillä kommenteilla oli se painoarvo, että niillä haluttiin saada kunnialliset tytöt pois jostain noin kurjasta loukosta kuin seksityö.

Mistä tiedän tämän näistä kommenteista?

Siitä, että nyt olen, olen ollut jo yli puolen vuoden ajan, tuossa seksityön lopettamisen jälkeisessä, niin pahanmaineisessa tilassa. Sen vuoksi tiedän myös, että noiden kommenttien esittäjät eivät ole itse tehneet seksityötä, tai ainakaan vapaaehtoista seksityötä. Miesten näkeminen kurjassa valossa ei nimittäin ole seksityön vika - se on seksityön yksi ansio. Se on se juttu, miksi en luopuisi päivästäkään tuossa työssä, näin jälkikäteen ajateltuna.

Puoli vuotta siten lopetin seksityön, koska valitsin ihmissuhteen tämän työn sijaan. Ajattelin tuolloin, että työn lopettaminen auttaisi minua syventymään suhteeseen. Ajattelin, että miesten perversioiden täyttäminen päivästä toiseen ei auta minua pääsemään lähemmäksi seurustelukumppaniani. 

Mutta kun aikaa kului, aloin kyseenalaistamaan itseäni entistä enemmän. Nyt olen pisteessä, mikä on kutistunut kutistumistaan alunperin melko isosta ympyrästä, jossa suhdekuviossani elin. Ympyrän kutistuminen pisteeksi kertoo uudelleen määritellyistä rajoistani, mitä suhteessa ieheen siedän. Havahduin tänään esimerkiksi tosi-tv:n äärellä, jossa poikkikset lähtivät Las Vegasiin hurvittelemaan ja jättivät tytöt kotiin. Itkuinen tyttö ruudussa kertoi, kuinka hänen isänsä oli kuollut hetki sitten, ja että hän ei haluaisi poikaystävänsä lähtevän juuri nyt minnekään.

Minä halusin niin halata tuota nuorta kaunista tyttöä, ja käskeä häntä jättämään se mies. Silloin aloin miettimään sitä, että miehillä on omat perversionsa, ihan kaikilla, ei ainoastaan minun asiakkaillani, vaan myös niillä, jotka ovat poikaystäväainesta. Tajusin, että tekemäni seksityön ansiosta minusta ei ole enää ottamaan vastaan näitä miesten taipumuksia loukata naista mitä erilaisimmilla tavoilla.

Minun sietokykyni miesten todellisten, olemassaolevien virheiden edessä on 'zero'. En pysty katsomaan edes sellaisia vikoja, mitä pidetään miesten "tavallisina" pikku kepposina, mitä muut naiset katselevat päivästä toiseen ja puivat sitten näitä murheitaan kahvipöydissä ja keskustelupalstoilla. Miesten viat eivät ole seksityön vika, vaan seksityö nimenomaan paljastaa ne, kaikkien miesten viat, perversiot, kylmyyden, piittaamattomuuden  -  ja yleensä kaiken sen, miksi miehiin ei pidä koskaan, missään olosuhteissa luottaa, mikäli nainen arvostaa itseään.

Tämän vuoksi nuorten tyttöjen ja naisten ei haluta 'sortuvan' seksityöhön, koska kun tämä huijaus paljastuisi, niin näistä tytöistä ei enää seksityön jälkeen olisi miestä nöyristelemään, palvelemaan ja paapomaan vaimona. Eli yhteiskunnallisten perusrakenteiden romahtaminen on kyseessä ja pelkona, mikäli naiset pääsevät 'totuudesta' perille. Tällainen oivallus on suorastaan feministinen. Seksityö ei riko naista, vaan seksityö koostaa naisen. 

Jokaisen naisen pitäisi tehdä seksityötä kymmenen vuotta elämästään ymmärtääkseen, mitä miehet perimmältään ovat, ja oppiakseen näin arvostamaan itseään asettamalla rajat miesten ja itsensä väliin. Seksityön puute mahdollisesti voi rikkoa naisen.

Kiitos 2008-16. Olen entistäkin (kovaksikeitetympi feministi) ehjempi seksityön ansiosta.


p.s. katselen kyllä komeita, tummia, tulisia muslimeja tietokoneen ruudulta silloin tällöin. Katsoa saa, koskea ei ole pakko.