-

-
Art by Alberto Moravia

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Islamofoobikko, oletko koersion uhri?

Suomessa kutsutaan rasismiksi ilmiötä, mikä ilmenee muslimien ja islamin pelkona ja islamin lain wahhabiittisenä tulkintana ja mustamaalaamisena keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Rasismia se ei kuitenkaan ole, sillä rasismi kohdistuu aina etniseen ryhmään eikä uskontoon. Uskontoon kohdistuvaa mustamaalaamista  on kuitenkin vaikea Suomessa median taholta jättää kutsumatta länsimaisen demokratian antiarvojen mukaan rasismiksi ja kutsua ilmiötä sen oikealla nimellä, sillä NATO-maaksi hiljaisuudessa vallanpitäjien pöydässä päätetty Suomi ei voi sanoa ääneen kaikille paheksuvansa amerikkalaista identiteettipolitiikka ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa. 

Amerikkalaisen identiteettipolitiikan nielemiseen on kuitenkin toinenkin kuin syy kuin Nato-maiden seurapiiriin hinkuminen.

Selitän esimerkin avulla. Silloin tällöin joudun valitettavasti keskustelemaan länsimaisen kuffarihenkilön kanssa islamista. Nämä henkilöt ovat imeneet islamin lain tietonsa keskustelupalstoilta, youtube-kanavalta, toisten kuffareiden blogiteksteistä ja uskonkiihkoilijoiden puheista tai jopa islamistivaltioista vuotaneista uutisoinneista, mitkä tietysti ovat vielä värittyneet ja kietoutuneet ei-muslimin mielessä ei-muslimeiden aiempiin vääriin tulkintoihin islamista.

Keskustelun etenemisen yleiseksi kaavaksi paljastuu aina ei-muslimin paranoiaa muistuttava mielen sisäinen logiikka. Sen mukaan kuka tahansa voi legitiimisti väittää, että jonkun toisen henkilön todellinen todellisuus on sama asia hänelle itselleen kuin jonkun seuraavan henkilön ajatukset ja olettamukset tästä hänen todellisuudestaan.

Siis toisin sanoen, tämä logiikka tarkoittaa sitä, esimerkiksi, että ellet täytäj onkin satunnaisen keskustelukumppanisi mielessä hänen käsitystään vaikkapa lääkäreistä, vaikka satut olemaan lääkäri, vaikka olet ollut lääkäri viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan - et vaan VOI OLLA LÄÄKÄRI tämän henkilön mielestä, koska et täytä tämän henkilön joistakin satunnaisista lähteistä muodostunutta mielikuvaansa lääkäreistä. 

Olen seulonut tämän logiikan mallin keskusteluista islamofoobisten henkilöiden kanssa jo parin vuoden ajalta. 

Kun opinnäytteeni tiimoilla olen nyttemmin lukenut paljon kirjallisuutta muun muassa tiedustelupalveluiden toiminnasta ja hallitusten tietyistä tavoista toimia vastarintaa vastaan, olen havainnut tämän saman logiikan olevan yhtenevä logiikan kanssa, mitä olen alkanut kutsua CIA-logiikaksi. 

CIA-logiikka on ollut näkyvillä muun muassa Irakin sodan aikana ja Yhdysvaltojen käyttämissä kuulustelumenetelmissä ja kidutuksessa tavallisia irakilaisia, myös lapsia, kohtaan*.

CIA-logiikka tarkoittaa tässä kohtaa yksilöitynä esimerkiksi sitä, että kuulusteleva taho on "etukäteen" päättänyt, millainen kuulusteltava on, millainen on hänen luonteensa, historiansa, intentionsa, motiivinsa, jopa tekonsa ulkomaailmassa. Kuulustelun kulku perustuu siihen olettamukseen, että kuulusteleva taho saa kuulusteltavan myöntämään ja "tunnustamaan" nämä asiat todeksi. Ellei näin tapahdu, mikäli siis henkilö ei myönnä todeksi, tai ennen pitkää itse ymmärrä ja käsitä olevan oman etunsa mukaista myöntää paikkansapitämättömiä hullunkurisia kuulustelijan keksimiltä vaikuttavia asioita todeksi, seuraa vielä pahemmanlaatuista indoktrinaatiota kuulustelijan sisäisen maailman paranoian vakuuttamiseksi kuulustelijalle itselleen oikeaksi.

On melko kuvaavaa, että muun muassa lastensuojelu Suomessa käyttää menetelmissään tällaista CIA-logiikkaa. Olen itsekin ollut tällaisen indoktrinaation, kidutuksen ja painostuksen uhri yli kymmenen vuotta sitten. Mistä tahansa viranomaisen paperista, missä vanhempi on haluttu saattaa huonoon valoon pääasiassa siksi, että ei ole antautunut tällaisen indoktrinaation haltuun jo alunperin, voi lukea suoraan - ei siis edes rivien välistä - tämän logiikan. Tähän röyhkeyteen perustuu myös se intentio ja etukäteen tietoisesti laskelmoitu asia, että kun väärät syytteet on esitetty suoraan ja yksityiskohtaisesti, kukaan ulkopuolinen ei voi alkaa niitä vääriksi väittämään, eikä syytetty saa siten ainakaan ulkopuolelta tukea ja apua. Tällä tavalla muun muassa Irakin sodan hanke meni valtaväestössä läpi.

CIA-logiikka näyttää siis laskeutuneen huipulta alas, ensin amerikkalaismielisten valtioiden viranomaisten tasolle ja sieltä ajan myötä tavallisten ihmisten luo. Tällainen 'sosiaalinen koersio' (coercion, eräs kidutuksen muoto, jossa asianomaisille selitetään rationaaliin vedoten, miksi epäinhimilliset keinot ovat tarpeen) on kuvattu esimerkiksi historioitsija Adrian Goldsworthyn Rooman imperiumin romahtamista käsittelevissä teksteissä. Goldsworthy kuvaa perussyytä Rooman tuhoon: epämoraalisuus laskeutui vallanpitäjiltä tavallisen kansan keskuuteen ja aiheutti ajan myötä kokonaisuuden moraalikadon ja koko imperiumin selkärangan rikkoutumisen. Tämä sama kaava toistuu kaikissa romahtavissa imperiumeissa Goldsworthyn mukaan. Kuvaavaa on, että Goldsworthykin on tutkimuksissaan koettanut hakea vertailukohtaa Amerikan Yhdysvaltojen jo mahdollisesti käynnissä olevalle romahtamiselle ja Rooman imperiumin romahtamisen välille*.   

Politiikan tutkimuksen perusopinnoissa meille painotettiin Yhdysvaltojen 9/11 jälkeen rationaaliin vetoavan yleisen koersion mallia, eli niin sanotun väkivallan kulttuurin yleismaailmallista muotoutumista, hyväksymistä ja hyväksyttämistä tavallisen kulttuurin muodoksi ja sisällöksi, sen yleistymistä ja laajenemista ja siihen turtumista  ja turruttamista Yhdysvaltojen sotatoimien ja kidutukseen perustuvan kuulustelun (interrogational torture) laillistamisen myötä. 

Myös sosiologit tuntevat tämän logiikan, ja puhuvat siitä yllättäen samalla termillä kuin itselleni se on tullut kautta vuosien viranomaisten ajatuskaavaa seuraten parhaiten tutuksi: paranoiana*. 

Muun muassa MacLaren kirjoittaa asiasta jo ennen 9/11:a. Tämä tarkoittaa sitä, että te ette ole vain väkivallan kulttuurin uhri, vaan myös amerikkalaisen unelman uhri, sillä kapitalistisen maailman paremmuuden ja itsetarkoituksen tyynnyttävään syliin itsesuggeroituminen vertautuu psykiatriseen paranoidiseen käyttäytymiseen - eli muun muassa edellä kuvaamiini malleihin tiedustelupalveluiden logiikasta, valtion virkamiesten toimista ja tavallisen kansan edesottamuksista internetissä. 

Tällä tavalla maailma on taivutettu yhden logiikan haltuun. Se lienee ollutkin CIA:n päämäärä Yhdysvaltojen sodanaikaisen tiedustelun viraston - CIA:n edeltäjän - Office of Strategic Forces johtajan William J. Donovanin vuonna 1945 lausuman mukaan: "Tiedustelun täytyy olla globaalia ja totalitaarista"*.


Copyright © 2016 
Anu Palosaari


Viitteet esiintymisjärjestyksessä

*al-Maadidi, Hussein,361 päivää helvetissä. Irakilaistoimittajan tie läpi Abu Ghraibin ja muiden vankiloidenKeuruu; Atena Kustannus Oy, 2013.
al-Maadidin "rikos" amerikkalaisten silmissä oli toimittajana raportoida irakilaisten vastarintaliikkeiden toimista Irakin sodan aikana, aivan niin kuin minun "rikokseni" Suomessa kymmenen vuoden päästä tästä oli poliittisena, paljon lukijoita kahmivana kirjoittajana osoittaa vastarintaa ja oppositiota amerikkalaismielisen hallituksemme toimia vastaan. Poliisikuulustelussa minua vastaan käytettiin niin sanottua kalastelu (fishing-)tekniikkaa, jossa vain se kertomani, mikä sopii kuulustelijan etukäteen päättämiin intentioihin ja ennakkoluuloihin minusta henkilönä, kirjataan ylös tuomitsemista varten.

*Goldsworthy, Adrian, Rooman valtakunnan tuho. Jyväskylä; Ajatus Kirjat, 2009, 443-450.

*MacLaren, Peter, Che, Freire ja vallankumouksen pedagogiikka. Helsinki; Like Kustannus, 2009, 77-81. 
Sivut viittaavat teoksen lukuun "Kehittynyt kapitalismi paranoian muotona"

*Weiner, Tim, CIA. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun historia. Keuruu; Otava, 2010, 21.