-

-
Art by Alberto Moravia

lauantai 7. toukokuuta 2016

Puheeni Rajat Kiinni-ryhmälle terrorismista

Kun tällä hetkellä työstän alempaa yliopistotutkintoani saksalaisesta uusvasemmistosta, minkä maaperästä myös terroristijärjestö RAF kasvoi, olen laittanut erikoisen tarkasti merkille mediassa esiintyvät viitteet nykypäivän terrorismiin. Haluaisin tuoda tähän keskusteluun suhteellisuuden ja realiteettien ymmärrystä seuraavalla puheenvuorollani. 

Niinpä olen huolissani siitä, että terrorismi ja terrorismin tuottama väkivalta vastuutetaan nyt niillä, joille vastuu terrorismista ei kuulu . 

Ei ole kauan siitä, kun suomalaisen kristillisen kirkkokunnan ylimpään johtoon kuuluva henkilö ilmaisi näkemyksenään, että valtioiden, hallitusten ja valtio- ja puolustusliittoumien ulkopuolella laittoman taistelijakoulutuksen saaneiden henkilöiden tekemä väkivalta viattomia siviilejä kohtaan johtuu työttömyydestä, syrjäytymisestä ja muusta marginalisoitumisesta, ja että jokaisen suomalaisen tehtävä olisi kaikin tavoin kaitsea ja kasvattaa maahanmuuttajista mallikelpoisia kansalaisia. 

Mutta poliittinen väkivalta ei johdu työttömyydestä tai syrjäytymisestä. Radikalisoitumista pyritäänkin julkisessa keskustelussa virheellisesti selittämään esimerkiksi sosio-ekonomisella asemalla tai koulutuksen puutteella. 

Eri asia on kuitenkin kysyä, millaisessa yhteiskunnassa terrorismi viihtyy. Minkälaisen roolin media antaa yksittäisille terroriteoille? Entä miksi jo mainittu kristillinen johtaja mainitsi samassa lauseessa terroristit ja sankaruuden? 

Henkilön radikalisoitumisen juuria pitääkin hakea henkilön omasta henkilöhistoriasta. 

Radikalisoituminen ei tapahdu pelkästään työttömyyden tai muunkaan yksittäisen syyn vuoksi - tämän vuoksi on ajattelematonta syyllistää ja vastuuttaa yhteiskuntaa ja sen jäseniä joidenkin yksittäisten henkilöiden tekemien valintojen vuoksi. Se on ajattelematonta kahdesta syystä.

Ensiksikin: vastuuttamalla yhteiskunnan muut jäsenet yhden jäsenen tai pienen ryhmän valinnoista ja tekemisistä luodaan pelon ilmapiiri, missä mahdollistetaan enemmistön päätösvallan alistaminen yksittäisille ryhmille. 

Toisekseen: jatkamalla yleisessä keskustelussa vallalla olevaa “pois-selittävää” perinnettä, eli poliittisten väkivallan tekojen tekijöiden leimaamista valtaväestöstä poikkeaviksi yksittäistapauksiksi näiden mielenterveyden, tempperamentin, sosio-ekonomisen aseman, koulutustason tai jopa ideologisten vaikutteiden ja muiden viiteryhmien vuoksi, luodaan tila, jossa ei päästä kosketuksiin terrorismin todellisten juurien ja syiden kanssa. 

Radikalisoituneen henkilön henkilöhistoriaa tarkastelemalla voidaan löytää useita rinnakkaisia ja toisiinsa kietoutuneita prosesseja vuosien varrelta, mitkä johtavat radikalisoitumiseen - tai sitten eivät: myös sattuman merkitys näiden prosessien ohessa siirtymisessä järjestyneestä yhteiskunnasta yhteiskunnan ulkopuoliseen toimintaan voi olla mahdollinen selittävä tekijä. 

Kukaan ei radikalisoidu tunnissa, päivässä, viikossa tai kuukaudessa syrjäytymisen tai työttömyyden vuoksi - tai minkään muunkaan yksittäisen tekijän vuoksi, vaan kyse on pitkistä prosesseista henkilön elämässä, mistä on ongelmallista lähteä erottelemaan eri tekijöitä erilleen. Tämän vuoksi vastuu ei ole ulkopuolisilla, vaan vastuu on henkilöillä ja ryhmillä itsellään. 

Kiitos huomiostanne. Toivon järkeä julkiseen terrorismikeskusteluun, sillä sillä on myös oma roolinsa radikalisoituvien henkilöiden elämässä. 


*Puhe on luettu puolestani tänään Rajat Kiinni-ryhmän Ei joukkomurhia Suomeen. Tunnetut terroristit pois kaduilta-kokoontumisessa.