-

-
Art by Alberto Moravia

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Natsismin irrationaalisuuden takaa löytyy valistuksen järki

Mitä länsimaisen esoterismin historiantutkimus voi paljastaa poliittisesta radikalismista

Esoterismin historian tutkimus on paljastanut "outoja asioita" "länsimaisen aatekartan tyhjistä kohdista".  Nämä "oudot asiat" ovat saaneet tutkijat "tarkistamaan näkökulmaansa suhteessa moniin kulttuurisiin instituutioihin". Esoterismin historia on 'toinen puoli' eurooppalaista historiaa, mikä on unohdettu 1940-1950-luvuilla vakiintuneiden modernin ideaalien heijastuksesta historiaan. Todelliset historialliset prosessit, mitkä vaikuttivat modernisaatioon, eivät päässeet mukaan valistuksen, rationalismin ja modernisaation "suureen kertomukseen".1

Sekulaarien länsimaisten instituutioiden kritiikki, tieteen ja uskonnon näennäinen erillisyys länsimaissa, länsimaiden liian suppea kuva uskonnosta ja sen funktioista osana eurooppalaista kulttuuria, kristillisen monoliitin piilovaikutukset. 2 Liian ahtaat kategorisoinnit ovat estäneet tiedettä tutkimasta kaikkia prosesseja.

Historiantutkimuksen kannalta on kiehtovaa ajatella, että uskontohistorialliset stereotypiat voivat vaikuttaa tieteen ja valtamedioiden kaltaisiin nykytodellisuutta tuottaviin instituutioihin.3

Uskontohistorian kritiikki johtaa suoraan sylttytehtaalle. Valistus muunsi "kaikkitietävän isän" (kristillisen jumalakuvan) -käsitteen kaikkitietäväksi länsimaiseksi tieteeksi (muun muassa Toshomniscience)4. Valistuksen järjenkäsitys on natsimin esinäytös. Natsismi oli irrationaaliselta näyttävä poliittinen järjestelmä ja rationaalisen järjenkäsityksen jatkumo. 

Valistuksen (rationaalinen) järjenkäsitys perustui muodolliseen logiikkaan, laskettavuuteen ja yhtälöihin5. Valistuksen järjenkäsitys ulottui paitsi sen aikaiseen ajatteluun, tieteeseen, politiikkaan, yhteiskuntaelämään - myös meidän aikaamme. "Vapaus, veljeys ja tasa-arvo" on pelkkää muodollisuutta, ei sisältöä6.

Valistuksen jälkeinen kehitys on keksinyt ideaaleja (muodollisuutta) toisensa perään: demokratia, parlamentarismi, tasa-arvo7. Kaikkia näitä ideaaleja kannatteleva paradigma on länsimainen identiteettipolitiikka8

Nykytodellisuudessa paljas uskonnollinen tai teologinen tieto ei sanele sellaisenaan toiseuden rajoja, mutta sen sijaan ideaalit, "demokratia", "parlamentarismi", "tasa-arvo" ovat osin perineet uskonnollisen auktoriteetin roolin.9

Olen kiinnostunut siitä, löytyykö länsisaksalaisen Punaisen armeijakunnan (Rote Armee Fraktion) historiankirjoituksen takaakin identiteettityö, ja jos löytyy, mitä on jäänyt tutkimukselta huomiotta. Millaisen historian kirjoittaisin Meinhofin aseelliseen toimintaan ryhtymisen yhteiskunnallisiksi taustatekijöiksi, mikäli pöyhäisen ideaalit rikki, romutan identiteetin, läpivalaisen valistuksen ja länsimaisen kristillis-monoliittisen rationalismin - ja pyydystän esoterismin historian tutkijan Hanegraaffin lohikäärmeet10.




Siinä ei ole kyse vain menneisyyden aukkokohtien täyttämisestä vaan myös näkökulmasta niihin historiallisesti kerrostuneisiin toiseuden kriteereihin, joiden perusteella nykyajan lohikäärmeitä metsästetään.11

Tämän vuoksi on tärkeää tutkia toiseuden historiallisesti kerrostuneita kriteerejä - siis Meinhofin kohdalla yksityisen politisoimisen yksipuolisia tulkintoja ja väitettyä irrationaalisuutta (myöhemmässä aseisiin tarttumisessa). Mainitsinkin jo irrationaalisuuden moneen otteeseen tässä kirjoituksessani. Ei ole lainkaan sattumaa, että tämä kirjoitus  ja koko valistuksen jälkeinen aatekartan täyttäminen ja historiankirjoitus vilisee rationaali-sanaa. Ja sen vastapainona irrationaali-sanaa. Tässä on jotain nuuskimisen arvoista. Palaamme jälleen esoterismin historian tutkintaan ja uskontohistorialliseen kritiikkiin. Ehkä yllättäen - tämän lukemisen jälkeen ei - 1960-luvun uusvasemmistolaisuuden ja 1970-luvun RAF:n terrorismin taustalta löytyy valistuksen ääni ja rationaalin narratiivi. 

Natsisminkin irrationalisuuden takaa löytyi valistuksen järki ja historiallinen rationaali.

Mutta on vielä muutakin. Minua kiinnostaa se historiallinen outo ja vieras narratiivi, mikä odottaa pyydystämistään Hanegraaffin lohikäärmeen tavoin, se mikä on kapitalismin kritiikin tarinan takana, 1900-luvun "massaihmisen" synnyn takana, teknokratian, 1930-luvun diktatuurien synnyn takana, ihmisen esineistymisen (Hegel) ja yhteiskunnan dehumanisaation  (Lukacs) takana  -  ja 1960-luvun jälkeen nousseiden radikaalien poliittisten ideologioidenkin takana. 

Miten 1970-luvun länsisaksalainen terrorismi liittyy tähän historiaan? Piiloon jääneiden prosessien tulkinnan kautta vai valistuksen rationaalin ja irrationaalin perinteisen tulkinnan kautta? 



Copyright © 2016 Anu Palosaari


Tämä teksti on osa erään tieteellisen työn pohjatyötä.



1. Miettinen, Tiina & Raisa Maria Toivo (toim.), Mitä väliä on historialla.  Tampere,Tampereen Yliopistopaino Oy, 2016, 29.

2. Sama, 29- 31.
3. Sama, 32. Suora lainaus tekstistä kursiivilla.
4. Sama, 34-37.
5. Määttänen, Pentti, Filosofia. Johdatus peruskysymyksiin. Vantaa, Gaudeamus Helsinki University Press, 1995, 258.
6. Sama, 259.
7. Miettinen, Tiina & Raisa Maria Toivo (toim.), Mitä väliä on historiallaTampereen Yliopistopaino Oy, Tampere, 2016, 38.
8. Sama, 32.9. Sama, 38. Suora lainaus tekstistä kursiivilla
10. Hanegraaff, Wouter, Esotericism and the Academy. Rejected Knowledge in Western Culture. Cambridge; Cambridge University Press, 2012.
11. Miettinen, Tiina & Raisa Maria Toivo (toim.), Mitä väliä on historialla. Tampere, Tampereen Yliopistopaino Oy, 2016, 32. Suora lainaus tekstistä kursiivilla.