-

-
Art by Alberto Moravia

torstai 19. huhtikuuta 2012

Viharikokset hallintaan

Tänään silmiini osui linkki uutiseen:

"Helsingin käräjäoikeus on tuominnut kaksi helsinkiläistä nuorukaista liki kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen nuoren tytön raiskauksesta, kertoi Iltalehti. Lisäksi heidät määrättiin valvontaan ja suorittamaan yhdyskuntapalvelua 90 tuntia. Uhrille nuorukaisten pitää maksaa noin 9 200 euron kärsimyskorvaus.
Teko tapahtui Iltalehden mukaan metsikössä lähellä Malminkartanon rautatieasemaa elokuussa 2010, kun tuolloin 15-vuotias tyttö oli palaamassa konfirmaatioharjoituksesta. Matkalla tyttö tapasi kaksi ikäistään poikaa. He painoivat tytön maahan ja raiskasivat hänet toisen pitäessä kiinni uhrista. Raiskaus toistettiin.
Tyttö halusi unohtaa tapahtuneen eikä kertonut raiskauksesta edes äidilleen. Iltalehden mukaan tieto raiskauksesta levisi poikien rehentelyn takia useiden muiden koululaisten tietoon. Tapauksen leviäminen kaveripiirin tietoon korottikin nuorukaisten uhrille maksettavaksi määrättyä korvausta."

Linkin kommenteista löytyy mielenkiintoista tietoa:


"tyttö oli palaamassa konfirmaatioharjoituksesta" Käräjäoikeuden tuomion nro 3338:n mukaan toinen tekijöistä oli tulossa koraanikoulusta. Tätä faktaa en ole löytänyt mistään uutisesta. Eikö suomalaiset ansaitse kuulla totuutta ?"


POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTTEITA 62 / 2007 (POLIISIN TIETOON TULLUT RASISTINEN RIKOLLISUUS SUOMESSA 2006, TANJA NOPONEN)  kirjoittaa seuraavaa:
"Suurin osa epäillyistä rasistisista rikoksista kohdistui ulkomaalaisiin tai ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. Suomen kansalaisten osuus uhreista kasvoi kuitenkin edellisiin vuosiin verrattuna. Heitä oli yli puolet rasististen tekojen kohteeksi joutuneista. Ulkomaalaisista useimmiten uhriksi joutuivat turkkilaiset, somalialaiset ja iranilaiset. Suurin osa (73 %) rikosilmoitukseen johtaneiden rasististen tekojen uhreista oli miehiä, joista useimmat (31 %) kuuluivat 35–44-vuotiaiden ikäryhmään. Naisiin ja miehiin kohdistuneet rikokset erosivat jonkin verran. Suurin osa miehiin kohdistuneista rasistisista teoista oli pahoinpitelyjä. Naisiin kohdistui useimmiten syrjintää, kunnianloukkauksia ja kotirauhan rikkomisia. Joka viides naiseen kohdistunut rasistiseksi luokiteltava rikosepäily oli vuonna 2006 syrjintätapaus."

Edelleen Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 2, Tero Tihveräinen; Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2012 tilastoi rikosilmoituksia rasistisia piirteitä sisältäneissä rikoksissa:

Taulukko  2. Tapahtumatilanteet rasistisia piirteitä sisältävissä rikosilmoituksissa vuosina 2011 ja 2012.
2011
Tapahtumatilanne

2012
N % N %
Yksisuuntainen pahoinpitelyrikos 2011: N224  %28    2012: N196  %31
Sanalliset loukkaukset 2011: N240 %30   2012: N187  %29
Sanallisesta provokaatiosta tehty rikos 2011: N100  %13 2012: N92  %14
Tappelu, molemminpuolisia rikoksia 2011: N103 %13    2012: N75  %12
Omaisuusrikokset (esim. vahingonteot, varkaudet)2011: N67  %9   2012: N67  %10
Syrjintäjutut 2011: N54 %7    2012: N24 %4
Yhteensä 2011: N788 %100   2012: N641 %100


Rasistisia piirteitä sisältävien rikosilmoitusten kohdalla edellä tilastoidut tapahtumatilanteet indikoivat, että raiskausrikosta ei ole tapana koodata rasistisia piirteitä sisältävien rikosilmoitusten joukkoon; ei, vaikka esimerkiksi Espoon raiskaustilastot osoittavat, että peräti 70 % kaikista Espoon alueen raiskauksista on maahanmuuttajamiesten suomalaisnaisiin kohdistamia, ja koko maan tilasto on noin 40 % kaikista raiskauksista.

Uusi Suomi uutisoi 14. 3. 2012 raiskauksista Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten yliedustuksesta raiskausrikoksissa Optulan ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä penäsi uutisoinnissa aineiston pienuudesta. 


- Sattumalle täytyy jättää mahdollisuus. Ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset ehkä huomataan, ilmoitetaan ja tuomitaan helpommin, Optulan Lappi-Seppälä arveli.
Toistaiseksi ulkomaalaisten osuutta raiskausrikostuomioissa ei ole selvitetty kunnolla. Syitä tai syytä ei siis tiedetä. Oikeusministeriö ja Optula ovat jo käynnistäneet tutkimuksen asiasta.
- Luvut pistävät silmään. Kotouttamisen puolelta on selvitettävä, olisiko siellä tekemistä, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi keskiviikkona.