-

-
Art by Alberto Moravia

torstai 7. huhtikuuta 2011

Väkivaltatyö kunnissa


Olen toiminut puhujana Ensi- ja turvakotien liiton järjestämissä koulutusseminaareissa. Puhumiseni tarkoitus oli kertoa kuntien auttajaportaalle, sosiaalityöntekijöille, terveydenhuollon henkilöille, kriisi- ja mielenterveyden henkilöille, alan opiskelijoille, poliiseille, ja turvakotien henkilöstölle perhe- ja lähisuhdeväkivallasta, traumatisoitumisesta ja väkivallan vaikutuksista yksilöön ja ympäröivään yhteisöön - sekä auttamisjärjestelmässä olevista puutteista ja epäkohdista.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallassa on kyse ihmisoikeuksista. Suomi on allekirjoittanut mm. YK:n Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen. YK:n määräaikaisraportin mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan määrä on Suomessa kuitenkin yhä suuri.
Allekirjoittamalla mm. YK:n yleissopimuksen Suomi on sitoutunut ehkäisemään naisiin kohdistunutta väkivaltaa kehittämällä rikosoikeusjärjestelmää ja parantamalla palvelujärjestelmää, sekä uudistamalla lainsäädäntöä. Suomessa kunnilla on naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä keskeinen rooli, koska Suomessa kunnilla ja kuntayhtymillä on lakisääteisesti vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä kunnissa.
Amnestynkin (Suomen osasto, valtakunnallinen kuntaselvitys 2005-2006,2008) suositusten mukaan kuntiemme täytyisi mittavammin ja painokkaammin panostaa lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Vain harva kunta Suomessa kuitenkaan yltää Amnestyn asettamiin suosituksiin lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä. Valitettavasti.
Lähisuhdeväkivalta kaikkine rinnakkaisilmiöineen nielee satoja miljoonia euroja vuosittain; pelkästään naisiin kohdistuvan väkivallan välittömät kustannukset ovat noin 50 miljoonaa euroa vuosittain sairaslomista aiheutuneina työpanoksen menetyksinä - välilliset kustannukset mukaan laskien summa nousee noin 60-111 miljoonaan euroon vuositasolla.
Kukaan ei silti ole laskenut miehiin tai lapsiin kohdistuneen väkivallan kustannuksia. Miehiin kohdistuvan väkivallan laajuutta ei edes tarkasti tiedetä.
Lapsiin kohdistuva väkivalta sen sijaan on vielä 2010-luvun Suomessa tabu. Tämä heijastuu mm. kuntien työhön, lastensuojelutyöhön, terveydenhuoltoon, mielenterveys- ja kriisityöhön, koko muulle sosiaali- ja terveysalalle ja esim. opetukseen, ulottuen lapsen kehityskaaren päästä päähän, sektorilta sektorille. Ei ole harvinaista tämän päivän Suomessa, että lapsi jää huostaanottamatta erittäin rajusta ja näkyvästä kaltoinkohtelusta huolimatta - ja kaikki tämä pelkästään tietämättömyyden ja asiantuntijuuden puutteen vuoksi.
Kunnissa on laadittu erillisiä väkivallan vastaisia ohjelmia vuosina 2004-2007. Silti moneen kuntaan tarvittaisiin vielä väkivallan vastaisen työn koordinaatiota lisää, sekä palveluketjumalleja. Todellisuudessa toimintaohjelmat ja käytännössä tehtävä väkivaltatyö ei monessa kunnassa kohtaa. Ja on monia kuntia, jotka eivät ole vieläkään laatineet erillistä, muihin ohjelmiin sisältymätöntä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmaa.
Jotta kunnilla olisi käytännössä mahdollisuus toteuttaa näitä ohjelmia, olisi kunnille suotava riittävästi resursseja väkivallan vastaiseen toimintaan - sekä budjettivaroja perhe - ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Jokaisen kunnan tulo-ja menoarvioon olisi liitettävä pysyvä menoerä lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn.
Puhumiseni Ensi- ja turvakotien liiton seminaareissa on koettu hyödylliseksi ammattiauttajien kesken. Puhumisestani on saatu myönteistä palautetta. Olen myös henkilökohtaisesti vastaanottanut myönteistä palautetta minua kuulleilta  ammattiauttajilta.
Kaikki palaute on koskenut ilmeistä lisätarvetta faktatietoon lähisuhdeväkivallasta, traumatisoitumisesta, väkivallan vaikutuksista yksilöön, yhteisöön, perheeseen. Olen havainnut mm. sosiaalityössä voimakasta halua parantaa palvelujärjestelmien epäkohtia ja puutteita koskien väkivaltatyöskentelyä perheissä.
Kuntien sosiaali- ja terveystoimien edustajilla, sekä mm. poliiseilla pitäisi olla oikeus vastaanottaa lakisääteistä täydennykoulutusta koskien lähisuhde- ja perheväkivaltaa. Vaadin, että perhe- ja lähisuhdeväkivalta huomioidaan myös näiden alojen peruskoulutuksessa kattavammin.